Kielijelppi > Puheviestintä > 3. Puheviestintäosaamisen kehittäminen

Puheviestintäosaaminen

Mitä on puheviestintäosaaminen?

Viestintäosaaminen on löyhästi määriteltynä yksilön kykyä viestiä muiden kanssa. Viestintäosaamiseen sisältyvät puhetaidon lisäksi myös muut vuorovaikutustaidot sekä kirjoittaminen, lukeminen, informaatio-osaaminen ja mediakompetenssi.

Puheviestintäosaaminen on osa laajempaa viestintäosaamista, ja se tarkastelee kielellistä ja sanatonta ilmaisu- ja havaintotoimintaa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Puheviestintäosaaminen voidaan nähdä yksilön valmiutena saavuttaa omia tavoitteitaan vuorovaikutuksessa tehokkaasti ja tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Puheviestintäosaamista ei kuitenkaan voida tarkastella pelkästään yksilön näkökulmasta, vaan viestinnän osapuolet yhdessä arvioivat sen, miten onnistuneeksi he kokevat viestintätapahtuman. Puheviestintäosaamisen arviointiin vaikuttavat muun muassa viestijäosapuolten kulttuuriset ja tilannekohtaiset tulkinnat sekä arvomäärittelyt.

Tarja Valkonen (2003) on väitöskirjassaan koonnut viestintäosaamiseen liittyvää käsitteistöä ja määritellyt sitä useasta eri näkökulmasta. Hänen mukaansa viestintäosaaminen, ja siten myös puheviestintäosaaminen, koostuu kognitiivisesta, affektiivisesta, behavioraalisesta ja eettisestä ulottuvuudesta:

Kognitiivinen puheviestintäosaaminen käsittää viestintään liittyvät tiedot ja metakognitiiviset taidot eli viestintää säätelevien kognitiivisten prosessien hallinnan. Viestintätiedoilla tarkoitetaan konkreettisia tietoa ja ymmärrystä puheviestinnän ilmiöistä ja prosesseista. Meillä voi olla esimerkiksi tietoa siitä, millainen ilmiö esiintymisjännitys on fysiologisesti ja millaisia erilaisia jännittäjiä on olemassa ja millaisin keinoin jännittämisoireita voidaan lieventää. Tai meillä voi olla tietoa siitä, millaista on hyvä argumentointi ja millaiset arvot ja asenteet vaikuttavat argumentoinnin vaikuttavuuteen. Viestinnän metakognitiiviset taidot ovat puolestaan sellaisia kognitiivisia taitoja, joiden avulla yksilö ennakoi ja suunnittelee viestintäänsä etukäteen, säätelee omaa käyttäytymistään tilanteiden aikana ja arvioi viestinnän onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.

Puheviestintäosaamisen affektiiviseen ulottuvuuteen kuuluvat viestintäasenteet, rohkeus, halukkuus ja motivaatio viestiä. Toiset uskovat, että viestintäosaamisesta on heille hyötyä ja että omalla toiminnalla voi vaikuttaa viestinnän lopputulokseen. Toisilla saattaa olla kielteisempi suhtautuminen omien viestintäpyrkimysten vaikutukseen, jolloin he eivät ehkä myöskään motivoidu kehittämään omaa osaamistaan.

Behavioraalinen ulottuvuus on osaamisen havaittavissa tai pääteltävissä oleva ulottuvuus, eli se kuvastaa viestintäkäyttäytymisen ja taitojen osuutta osaamisessa. Eettisten periaatteiden mukaan viestintä ei saisi vaarantaa viestintäsuhteita tai loukata viestinnän toisia osapuolia.