Kielijelppi > Puheviestintä > 4. Esiintyminen > Esiintyminen vuorovaikutustilanteena

Esiintyminen vuorovaikutustilanteena

Esiintymistaidon opettaminen ja oppiminen ovat historiallisesti puheviestinnän ydinaluetta. Nykyisin esiintymistaito ymmärretään laajasti, ja puheviestinnässä tutkitaan muun muassa televisioesiintymistä, vaikuttamista ja vakuuttamista, poliittisia puheita, esiintymisjännitystä ja tietysti – esiintymistaitoa.

Isotalus (1995) on tarkastellut mediaesiintymistä, taiteellista esittämistä sekä puheen pidon taitoa ja esittänyt, että esiintymisen tilanteesta tai luonteesta riippumatta esiintymistaitoina voidaan pitää seuraavia taitoja:

1) Taito käyttää nonverbaalista viestintää tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti

Puhuja osaa mukauttaa nonverbaalisen viestintänsä tilanteeseen sopivaksi ja osaa sovittaa yhteen nonverbaalisen ja verbaalisen viestinnän.

2) Vuorovaikutustaito

Puhuja havaitsee ja ottaa huomioon esimerkiksi yleisön reaktiot tai tunnelmat ja reagoi havaitsemaansa esimerkiksi voimistamalla ääntään, puhuttelemalla, kohdistamalla katseensa, pitämällä taukoja (esim. naurahdusten tai aplodien aikana) tai ylipäätään valitsemalla sopivan esiintymistyylin.

3) Taito suhteuttaa valmistelu ja suoritus

Esiintymistä voi ja pitää tarvittaessa huolellisestikin valmistella. Harjoittelu vaikuttaa myönteisesti esiintymisen laatuun. Silti esiintymisen tulisi vaikuttaa spontaanilta ja puhujan reagointikyvyn tulisi säilyä. Voidaankin puhua valmistelun häivyttämistaidosta.

4) Taito orientoitua viestintätilanteeseen realistisesti

Ilmeisesti yksilöesiintyminen on suomalaisille erityisen jännittävä viestintätilanne. Ja suomalaiset mieltävät viestinnän usein juuri esiintymiseksi. Esiintyjän tulisikin olla realistinen ja tietoinen omista odotuksistaan, olla vain sopivan huolestunut kuulijoiden odotuksista ja saamista vaikutelmista ja kenties asennoitua esiintymistilanteisiin oivana mahdollisuutena olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

5) Taito hallita esiintymisjännitystä

Taitava esiintyjä tietää, miltä jännittäminen tuntuu. Hän suhtautuu siihen luonnollisena esiintymisen osatekijänä ja osaa hallita esiintymisjännitystään. Hallintakeinoja on useita ja taitavalla esiintyjällä onkin takataskussaan erilaisia viestintästrategioita.

6) Taito tehostaa sanoman ymmärtämistä

Esiintymistaito ei auta, jos esityksen rakenne on kehno tai väitteiden argumentointi heikkoa. Toisaalta hyvällä esiintymisellä voi vahvistaa sisällön hyvää laatua.

Kielijelpissä esiintymistä tarkastelevissa artikkeleissa eritellään esiintymistaidoiksi kohdentaminen, puhe-esityksen jäsentäminen, havainnollistaminen ja perusteleminen. Tämä on yksi keino jakaa esiintymisen osataitoja. Esiintymistaidot eivät ole toisistaan erillisiä vaan toisiinsa liittyviä – kohdentamista voidaan tehdä valitsemalla tiettyjä havainnollistamisen keinoja, havainnollistamisessa otetaan huomioon myös kohdentaminen ja havainnollistamalla on mahdollista perustella väitteitään, kuten myös esiintymisen jäsennyksellä ja niin edelleen.