Kielijelppi > Puheviestintä > 5. Ryhmäviestintä > Konfliktit ryhmässä

Konfliktit ryhmässä

Ryhmän sisällä syntyy usein konflikti, kun ryhmäläiset huomaavat olevansa käsiteltävistä asioista keskenään eri mieltä ja vastakkaisten näkemysten edustajat ovat motivoituneita puolustamaan omia näkökulmiaan. Erittäin yleisiä konfliktit ovat ryhmän kehityksen toisessa, niin kutsutussa kuohuntavaiheessa.

Konfliktin hyötyjä

Konflikti mielletään usein negatiiviseksi ilmiöksi, jota pyritään kaikin keinoin välttämään. Tutkimusten mukaan konfliktit voivat kuitenkin parantaa ryhmän päätöksentekoprosessia. Konfliktin kautta aikaansaatu päätös on usein varsin huolellisesti ja perusteellisesti pohdittu. Rakentava konflikti on ikään kuin työkalu, jonka avulla hyvät ideat voidaan erotella huonoista. Kun jokin ratkaisuvaihtoehto kestää ryhmän punnitessa sen etuja ja haittoja, on kyseessä hyvä idea, jota kannattaa ehdottomasti pohtia tarkemmin.

Rakentava konflikti auttaa ryhmän jäseniä ymmärtämään paremmin sekä toisiaan että käsiteltävää aihetta. Konflikti vaatii aktiivista osallistumista käytävään keskusteluun, jolloin ryhmäläisten motivaatio kasvaa. Samalla ryhmän jäsenten välinen koheesio voimistuu, kun huomataan, että ryhmän siteet kestävät erimielisyyttä.

Konfliktin haittoja

Tuhoisia vaikutuksia on konflikteilla, jotka syntyvät esimerkiksi ryhmän jäsenten tavoitellessa omaa etuaan tai mennessä henkilökohtaisuuksiin. Tällaisissa tilanteissa viestintä on usein hyvin aggressiivista ja seurauksena voi olla loukkaantuneisuuden tunteita. Aggressiivinen ilmapiiri ei myöskään edistä ryhmätyöskentelyä. Konfliktitilanteissa tulisikin suosia ennen kaikkea assertiivista viestintätyyliä.

Ryhmän koheesio voi kärsiä, mikäli konflikti jatkuu liian pitkään tai sisältää henkilökohtaisia hyökkäyksiä. Konfliktit heikentävät myös usein ryhmän tehokkuutta ryhmäläisten huomion kiinnittyessä ryhmän tehtävän sijaan konfliktiin. Pahimmassa tapauksessa negatiivissävytteinen konflikti voi johtaa ryhmän hajoamiseen.

Konfliktin ratkaiseminen

Jos ryhmän tarkoituksena on vain tulla toimeen keskenään, ei ryhmän jäsenten erilaisista luonteenpiirteistä ja näkemyksistä syntyneitä erimielisyyksiä välttämättä tarvitse ratkaista erikseen. Ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon liittyvissä konflikteissa sovittelu on kuitenkin tarpeen.

Viestijän konfliktinratkaisutyyli riippuu osittain hänen assertiivisuudestaan ja yhteistyökyvystään. Kunkin konfliktinratkaisutyylin soveltuvuus riippuu puolestaan kyseessä olevan konfliktin luonteesta. Käytettävissä oleva aika, tiedon ja taitojen jakaantuminen ryhmässä sekä ryhmän jäsenten arvot ja tarpeet vaikuttavat kaikki osaltaan siihen, kuinka konfliktia ratkaistaessa on tehokkainta käyttäytyä.

Viisi tyyliä ratkaista konflikti (Galanes et al. 2004)

Viisi tyyliä ratkaista konflikti