Kielijelppi > Puheviestintä > 6. Neuvottelutaito > Neuvottelun etiikka

Neuvottelun etiikka

Joskus neuvottelussa saatetaan käyttää epäeettisiä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Epäeettisiä neuvottelukeinoja ovat muun muassa

  • asioiden pimittäminen tai niiden vääristeleminen toiselle osapuolelle
  • valehtelu
  • vastapuolen harhauttaminen epätosilla vihjeillä tai eleillä
  • katteettomien lupausten antaminen

Kokenut neuvottelija ei saisi myöskään käyttää neuvottelukokemustaan muiden, kokemattomampien neuvottelijoiden räikeään manipulointiin tai painostamiseen. Neuvottelun etiikan rajamailla toimiva neuvottelija saattaa ennen pitkää menettää luotettavuutensa ja samalla rikkoa neuvotteluosapuolten välisen suhteen ja neuvotteluyhteyden.

Neuvottelutaktiikoista puhuttaessa, saattaa mielessä muodostua negatiivisia mielleyhtymiä kieroiluun. Olisikin aina muistettava, että taktisia keinoja tulisi käyttää tarkoituksenmukaisesti neuvottelussa, eli niiden avulla pyrittäisiin mahdollisimman tehokkaaseen ja kaikkia osapuolia tyydyttävään toimintaan. Neuvottelutaktiikoiden epäeettinen käyttö ei ole oikeutettua, vaikka niillä voitaisiinkin edesauttaa omien tavoitteiden saavuttamista.

Neuvottelun aikana kannattaa tarkkailla toisen osapuolen käyttäytymistä. Jos neuvottelija tunnistaa toisen osapuolen käyttävän epäeettistä taktiikkaa, siitä voi joko huomauttaa tai tiedostaa asian, mutta jättää taktisesti huomiotta. Huomauttaminen voi edistää omia tavoitteita, mutta saattaa nolata vastaneuvottelijan. Epäoikeuden mukaisen käytöksen uhriksi joutuessaan jokaisella on kuitenkin oikeus vaatia oikeudenmukaisuutta. Toiselta osapuolelta voi esimerkiksi suoraan kysyä taktiikan tarkoitusta. Lisäksi epäeettisesti toimivaa neuvottelijaa voi varoittaa neuvotteluyhteyden päättymisestä, jos vastaavanlainen toiminta jatkuu. Toista osapuolta voi pyytää myös vaihtamaan neuvottelijaa, jotta neuvottelu saataisiin päätökseen.