Puheenvuorot

Kokouspuheenvuoro osoitetaan kaikille läsnäolijoille ja sen tulee olla selkeä sekä tarkoitukseltaan yksiselitteinen. Puheenvuorosta on selkeästi ilmettävä sen laatu eli se, minkälaisesta puheenvuorosta on kysymys. Lisäksi puheenvuoron tulisi olla kiinnostava, tavoitteellinen, tehokas ja vaikutettava kuulijaansa. Ennen kaikkea se tulee pitää lyhyenä ja napakkana.

Asiaan perehtyminen sekä omien perusteluiden pohtiminen ovat ensisijaisen tärkeitä puheenvuoron rakentamisessa ja jäsentämisessä. Tunnettaessa asian taustat pystytään perustelut muotoilemaan vahvoiksi juuri kyseisen kokouksen osanottajia varten. Kokouksen aikana osallistujan on hyvä tehdä muistiinpanoja muiden puheenvuoroista, mikä auttaa omien puheenvuorojen esittämisessä. Puheenvuoron rakentamisesta (esim. puheenvuoron kohdentamisesta ja perustelusta) on enemmän tietoa esiintymisosiossa.

Erilaisia kokouspuheenvuoroja. Soveltaen teosten Andersson & Kylänpää (2002), Tenhunen & Tšokkinen (1994) ja Heiska et al. (1990) pohjalta

Erilaisia kokouspuheenvuoroja

Puheenvuorojen pyytäminen ja myöntäminen

Puheenvuoro pyydetään ja saadaan puheenjohtajalta. Pyynnön voi esittää keskustelun alkaessa tai sen aikana. Puheenvuoropyyntö tehdään suullisesti tai kirjallisesti riippuen siitä, mitä kokouksen menettelytavoista on päätetty. Pienemmissä kokouksissa puheenvuoron voi pyytää pelkällä kädennostolla. Puheenjohtaja kirjaa muistioonsa pyydetyt puheenvuorot, jotta hän pysyy selvillä niiden järjestyksestä. Puheenvuorot myönnetään pyyntöjärjestyksessä. Etuoikeutettuja puheenvuoroja ovat kuitenkin vastaus eli selvennyspuheenvuoro, työjärjestyspuheenvuoro ja repliikki. Puheenvuoropyyntö voidaan myös peruuttaa, jos esimerkiksi joku toinen osallistuja on jo kertonutkin saman asian.