Kielijelppi > Puheviestintä > 5. Ryhmäviestintä > Ryhmän kehitysvaiheet

Ryhmän kehitysvaiheet

Ryhmän kehitysprosessi eli ryhmäytyminen on pitkäkestoinen tapahtumaketju, jonka alkua ja loppua on hankala osoittaa tarkasti. Useimmiten ryhmä kehittyy tavalla tai toisella läpi koko elinikänsä. Ryhmän ja sen yhteistoiminnan kehityskaaresta voidaan erottaa erilaisia vaiheita. Tässä esitetty, neljä kehitysvaihetta sisältävä malli on peräisin Tuckmanilta (1965).

On kuitenkin huomioitava, ettei mallinnus välttämättä päde yhtä selkeänä todellisissa ryhmätilanteissa. Vaiheiden kestot vaihtelevat ja ryhmä saattaa tilanteesta riippuen myös palata edelliseen vaiheeseen sen jo aiemmin ohitettuaan. Mikäli kyseessä on hyvin ristiriitainen ryhmä, eivätkä ryhmän jäsenten ”henkilökemiat” sovellu yhteen, ei ryhmä välttämättä koskaan saavuta täysin tehtävän suorittamisen vaihetta.

Muotoutuminen (forming)

Muotoutumisvaiheessa olevan ryhmän jäsenille on ominaista ryhmässä vallitsevan ilmapiirin tunnusteleminen sekä ryhmän tehtävien, sääntöjen ja menettelytapojen selvitteleminen. Ryhmäytymisen alkuvaiheessa ryhmä etsii rajojaan ja sen jäsenet saattavat olla epävarmoja ryhmän tehtävästä tai omasta roolistaan sen toteuttamisessa. Ryhmän toiminta on vielä vakiintumatonta, eikä ryhmälle ole ehtinyt muodostua yhtenäisiä normeja. Vuorovaikutus ryhmän jäsenten välillä on muodollista ja ryhmä on toiminnassaan korostuneen riippuvainen johtajastaan.

Kuohunta (storming)

Kuohuntavaiheessa yhteiset päämäärät alkavat vähitellen selkiintyä ja ryhmän yhteenkuuluvuus kasvaa. Ryhmän jäsenten persoonallisuuden piirteet nousevat esille aikaisemman muodollisuuden alta ja heidän rohkeutensa esittää omia ajatuksiaan kasvaa. Ryhmäläiset ovat paljon äänessä, mutta eivät vielä kuuntele toisiaan riittävästi, vaan asettavat omat tarpeensa ryhmän kokonaissuorituksen edelle. Tälle vaiheelle on ominaista ryhmän sisäisen hierarkian etsiminen. Tavallisia ovat esimerkiksi konfliktit yksittäisten jäsenten tai ryhmän sisälle muodostuneiden klikkien välillä, ja myös ryhmän johtajaa vastaan saatetaan kapinoida.

Normiutuminen (norming)

Normiutumisen vaiheessa ryhmän toimintamallit alkavat selkiintyä ja vakiintua. Ryhmä luo yhteisiä normeja toiminnalleen ja työskentelyssä korostetaan samanmielisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Ryhmän kiinteys ja sisäinen yhteistyökyky kehittyvät, ja ristiriitoja pyritään välttämään. Mikäli ristiriitoja kuitenkin syntyy, ne pyritään sovittelemaan. Tässä ryhmäytymisen vaiheessa myös eriävien mielipiteiden ilmaisu muuttuu avoimeksi, mutta ryhmän jäsenet ovat samalla joustavia ja valmiita kompromisseihin.

Tehtävän suorittaminen (performing)

Tehtävän suorittamisen vaiheessa ryhmän yhteistyö on parhaimmillaan. Ryhmän ilmapiiri on vapautunut, vuorovaikutus selkiytynyt ja jäsenten asema ryhmässä vakiintunut. Koska mahdolliset ihmissuhdeongelmat ja työnjakoon liittyvät seikat on ratkaistu, voidaan ryhmän energia suunnata varsinaisen tehtävän suorittamiseen. Ryhmän toiminta on joustavaa ja viestintä avointa, joten myös erimielisyydet ja kielteisten tunteiden ilmaiseminen ovat sallittuja. Ryhmän jäsenet ovat asettaneet ryhmän edun oman etunsa edelle ja pyrkivät toisiaan kuunnellen ja yhdessä keskustellen saavuttamaan parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Joissain tapauksissa myös ryhmän hajoaminen voidaan lukea yhdeksi ryhmän kehitysvaiheeksi. Tämä koskee ainakin tietyn tavoitteen saavuttamiseksi perustettuja ryhmiä. Kun tehtävä on saatu päätökseen, saattaa ryhmän hajoaminen olla jäsenilleen haikea, jopa ahdistavakin kokemus. Tällaisissa tapauksissa alkujaan tehtäväkeskeinen ryhmä on usein tyydyttänyt myös jäsentensä sosiaalisia tarpeita.