Kielijelppi > Puheviestintä > 5. Ryhmäviestintä > Ryhmäviestintätaidot

Ryhmäviestintätaidot

Millainen on hyvä ryhmän jäsen?

Ryhmään kuuluvilla yksilöillä on merkittävä vaikutus ryhmäytymisprosessiin sekä ryhmän työskentelyyn. Henkilön sopeutuminen ryhmään on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat esimerkiksi hänen persoonallisuutensa, henkilösuhteensa, omat intressinsä sekä hänen aikaisempi kokemuksensa ryhmäviestintätilanteista.

Ryhmätilanteet vaihtelevat, samoin tilanteiden asettamat vaatimukset hyvälle viestijälle. Jossakin tilanteessa voi olla hyväksi pysytellä taka-alalla ja esimerkiksi tehdä muistiinpanoja keskustelun kulusta, joskus paras toimintatapa on sen sijaan aktiivinen osallistuminen käytävään keskusteluun. Ryhmän jäsenyys ja ryhmässä viestiminen on opittavissa oleva taito, jossa kehittyy vain osallistumalla mahdollisimman moniin erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin.

Mitä taitoja ryhmässä tarvitaan?

Ryhmäviestintäosaamisen voidaan määritellä rakentuvan tiedosta, puheviestintätaidoista ja motivaatiosta. Tieto tehokkaasta viestintäkäyttäytymisestä ryhmässä käsittelee esimerkiksi sitä, minkälaisia ongelmia ryhmä voi kohdata ja miten näitä ongelmia ratkaistaan. Puheviestintätaitoihin liittyvät esimerkiksi keskustelun aloittamisen, ylläpitämisen sekä päättämisen kyvyt. Tarvittavien tietojen ja taitojen käyttö edellyttää yksilöltä motivaatiota käyttäytyä ryhmää ja sen jäseniä ajatellen tarkoituksenmukaisesti.

Yksi tapa luokitella ryhmässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja on jakaa ne tehtävä- ja ryhmäkeskeisiin taitoihin. Erityisen merkittäviä sekä ryhmän tehtävän että ryhmän jäsenten välisten suhteiden kannalta ovat erilaiset kuuntelemisen ja havaitsemisen taidot. Tällaisia ovat esimerkiksi oman puheenvuoron liittäminen toisten puheenvuoroihin sekä toisten nonverbaalisen viestinnän havaitseminen ja tulkitseminen.

Tehtäväkeskeisiä taitoja:

  • keskustelun yhtenäisyyden ylläpitäminen
  • omien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen tarkasti ja tarkoituksenmukaisesti
  • täsmennysten ja perustelujen pyytäminen
  • ongelmien määritteleminen ja analysoiminen
  • ratkaisuvaihtoehtojen esittäminen, kehitteleminen ja arvioiminen

Ryhmäkeskeisiä taitoja:

  • mukautuminen (esim. erilaisiin tilanteisiin ja aiheisiin)
  • empatian ja tuen osoittaminen
  • konfliktien ja väärinkäsitysten hallinta ja ratkaiseminen
  • ryhmän toimintaa tukevan ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen
  • oman aktiivisuuden ja vastaanottavuuden ilmaiseminen
  • toisten rohkaiseminen ja kannustaminen ottamaan osaa ryhmän toimintaan

Assertiivisuus

Ryhmäviestintätaidoiltaan taitavaa henkilöä voidaan kuvata assertiiviseksi. Assertiivisuudella tarkoitetaan viestintäkäyttäytymistä, jossa viestijä arvostaa tasavertaisesti sekä omaa itseään ja että ryhmän muita jäseniä. Assertiivisuus sijoittuu jatkumon ’aggressiivisuus – passiivisuus’ puoliväliin.

Aggressiivisesti viestivät henkilöt ovat viestintätavoiltaan dominoivia ja autoritaarisia. He vaativat, uhkailevat, määräilevät ja hyökkäävät perustelujen tai järkeilyjen sijaan toisia ihmisiä vastaan. Ryhmäviestintätilanteissa käyttäytymismalli ei edistä esteetöntä keskustelua, koheesion muodostumista eikä ryhmän yhteistyötä.

Passiivisuus on useimmiten niin ikään haitallinen viestintätapa. Passiiviset ryhmän jäsenet eivät ota kantaa esillä oleviin keskustelunaiheisiin, vaan ajelehtivat enemmistön vanavedessä, vaikka olisivatkin eri mieltä käsiteltävästä asiasta.

Assertiiviset henkilöt sen sijaan esittävät mielipiteitään avoimesti, asiallisesti ja perustellen. He tuovat reilusti esille myös eriävät näkemyksensä ja yrittävät niin ikään ymmärtää muiden esille tuomia kantoja. He haluavat ja osaavat tehdä yhteistyötä, jotta ryhmä lopulta saavuttaisi kaikkia osapuolia tyydyttävän tuloksen.