Kielijelppi > Sanasto

Sanasto:

Adverbit

Yleensä taipumaton sana, joka kuvaa muun muassa aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, määrää tai olotilaa.

Aikamuodot

Verbit taipuvat aikamuodoissa. Suomessa on neljä aikamuotoa. Esimerkiksi verbistä lukea seuraavat: preesens luen, imperfekti luin, perfekti olen lukenut ja pluskvamperfekti olin lukenut.

Argumentointi

Väljästi määriteltynä yhtä kuin perusteleminen. Sellaisten viestinnällisten keinojen käyttämistä, joilla pyritään osoittamaan väittämät tosiksi tai epätosiksi ja vaikuttamaan viestin vastaanottajaan.

Assertiivisuus

Viestintäkäyttäytyminen, jossa viestijä arvostaa tasavertaisesti sekä omaa itseään että ryhmän muita jäseniä. Assertiiviselle viestintätavalle on tyypillistä avoimuus, asiallisuus, perusteleminen ja yhteistyökykyisyys sekä eriävien näkemysten rakentava esille tuominen.

Attribuutti

Sanan, useimmiten substantiivin tai adjektiivin, määrite (esim. mielenkiintoinen seikka).

Autoritaarinen johtaja

Ryhmän johtaja, joka toteuttaa johtajakeskeistä, ei-tasa-arvoista johtajuutta.

Blogi

Päivätyistä kirjoituksista koostuva verkkosivu, jonka uusimmat merkinnät esitetään ensimmäisellä sivulla. Blogien avulla voidaan rakentaa myös verkkosivustoja. Blogimerkinnät rakentavat sisältöä lokikirjan omaisesti aikajärjestyksessä.

Chatti

Yleiskäsite sellaisille internetpalveluille, joiden avulla käyttäjä voi keskustella toisten käyttäjien kanssa reaaliaikaisesti. Keskustelua voidaan käydä joko verkkosivulla, pikaviestinohjelman tai IRCin (Internet Relay Chat) kautta. Chattipalvelu voi toimia itsenäisenä palveluna, mutta vastaava palvelu (toiminto) löytyy myös usein liitettynä osaksi laajempaa palvelukokonaisuutta (esim. virtuaalisissa oppimisympäristöissä, Facebookissa).

Deduktiivinen päättely/eteneminen

Eteneminen yleisestä yksityiseen. Vastakohta: induktiivinen päättely/eteneminen.

Deduktiivinen rakenne

Rakenne, jossa yleistyksestä edetään kohti yksityiskohtia.

Demokraattinen johtaja

Ryhmän johtaja, joka arvostaa tasa-arvoisuutta ryhmän toiminnassa.

Denotatiivinen merkitys

Se käsitteen merkitys, joka on yhteinen kaikille kielenkäyttäjille, niin kutsuttu sanakirjamerkitys. Vastakohta: konnotatiivinen merkitys.

Dyadi

Vuorovaikutus kahden henkilön välillä.

Ekstranet

Yhteisön tai organisaation ja sen sidosryhmän tai yhteistyötahon väliseen viestintään ja työskentelyyn tarkoitettu verkkopalvelu. Käyttö on usein rajattua ja edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi.

Esiintyminen

Vuorovaikutusprosessi, jossa yksi puhuja on vastuussa viestien tuottamisesta ja useampi ihminen niiden vastaanottamisesta ja kuuntelemisesta.

Esiintymisjännitys

Tilannekohtainen viestintäarkuus. Johonkin tiettyyn puhetilanteeseen liittyvä puhujan henkilökohtainen reaktio, joka muodostuu muun muassa esiintymiseen sidoksissa olevista kielteisistä ajatuksista ja tunne-elämyksistä.

Haptiikka

Kosketuskäyttäytyminen, yksi nonverbaalisen viestinnän osa-alueista. Haptiikkaa ovat esim. kätteleminen ja halaaminen.

Havainnollistaminen

Jonkin abstraktin tai haasteellisen asian konkretisoimista vuorovaikutuksessa helpommin ymmärrettävään muotoon.

Induktiivinen päättely/eteneminen

Eteneminen yksityisestä yleiseen. Vastakohta: deduktiivinen päättely/eteneminen.

Induktiivinen rakenne

Johtopäätökset syntyvät yksityiskohdista ja esimerkeistä yleistämällä.

Interpersonaalinen viestintä

Puheviestinnän tutkimuksen osa-alue, jossa tarkastellaan yleensä läheisessä viestintäsuhteessa olevien välistä vuorovaikutusta. Synonyymi: keskinäisviestintä.

Intranet

Yhteisön tai organisaation sisäiseen viestintään ja työskentelyyn tarkoitettu, internetteknologiaan perustuva verkkopalvelu tai verkkosivusto. Käyttö on usein rajattua ja edellyttää kirjautumista palveluun.

Intrapersonaalinen viestintä

Puheviestinnän tutkimuksen osa-alue, jossa tarkastellaan sitä, miten yksilö suunnittelee, ennakoi ja asettaa tavoitteita vuorovaikutukselle.

Itseään toteuttavat ennusteet

Kielteisten viestintäkokemusten pohjalta syntyvät negatiiviset näkemykset omista puheviestintätaidoista, jotka alkavat helposti muokata viestintäkäyttäytymistä.

Johtolause

Johtolause tarjoaa tulkintakehyksen sitaatille. Tyypillisesti johtolauseen subjekti ilmaisee alkuperäisen tekstin esittäjää ja verbinä on kommunikaatioverbi (esimerkiksi kertoa, sanoa, kirjoittaa, väittää, esittää). Seuraavat lihavoidut lauseet ovat johtolauseita: Heikkinen esittää, että aikaisempi näkökulma on ollut turhan kapea; ”Aikaisempi näkökulma on ollut aivan liian kapea”, esittää Heikkinen.

Kaunoluku

Kirjallisten tekstien esitystaito.

Keskinäisviestintä

Tilanne, jossa vähintään kaksi henkilöä viestii vastavuoroisesti toisilleen. Synonyymi: interpersonaalinen viestintä.

Kinesiikka

Nonverbaalinen viestintä, jota ihminen tuottaa kehollaan (esim. ilmeet ja eleet, liikkeet ja asennot).

Kirjakieli

Suositusten mukaan kirjoitettu yleiskieli.

Kohdentaminen

Viestinnän ”räätälöimistä” juuri kulloiseenkin tilanteeseen ja kulloisellekin vastaanottajille sopivaksi.

Koheesio

Ryhmän yhtenäisyys tai kiinteys.

Koheesiokeinot

Kielen keinot, joilla tekstistä tehdään yhtenäistä ja sidosteista.

Kongruenssi

Kielessä on useanlaista kongruenssia. Subjektin ja predikaatin kongruenssi tarkoittaa sitä, että predikaatti noudattaa pääsääntöisesti subjektin persoonaa ja lukua (esimerkiksi sinä soitat, he kirjoittavat, erilaiset seikat vaikuttavat). Luku- ja sijakongruenssi tarkoittaa, että adjektiivi-, pronomini- ja partisiippimääritteet mukautuvat pääsanansa sijaan ja lukuun (esimerkiksi samaa asiaa, aineistoon tehtyjä välttämättömiä rajauksia).

Konjunktiot

Taipumattomia sanoja, jotka kytkevät toisiinsa lauseita, lauseenosia ja sanoja. Konjunktioita ovat mm. että, ja, mutta, vaikka, jos, kun, koska ja kuin. Konjunktiolla on merkitystehtävä: se osoittaa yhteen kytkettyjen lauseiden tai sanojen välisen suhteen. Tekstissä kannattaa konjunktion kohdalla miettiä, onko kyseessä lauseraja ja vaatiko se pilkun.

Konnotatiivinen merkitys

Puhujan oma, subjektiivinen tulkinta tietyn käsitteen merkityksestä. Riippuu esim. puhujan henkilökohtaisista kokemuksista ja kulttuuriympäristöstä. Vastakohta: denotatiivinen merkitys.

Konsensus

Ryhmän päätöksenteossa konsensus tarkoittaa keskustelun kautta tuotettua yhteistä näkemystä jostakin asiasta.

Kronemiikka

Ajankäyttö, yksi nonverbaalisen viestinnän osa-alueista. Kronemiikkaa ovat mm. keskustelun etenemisvauhtiin ja taukojen käyttöön liittyvät seikat.

Kuohuntavaihe

Ryhmän kehityksen toinen vaihe, jonka aikana voi esiintyä näkemysten eriytymistä ja kritiikkiä etenkin ryhmän johtajaa kohtaan.

Kuunteleminen

Kuuntelemisella tarkoitetaan jonkin kuullun asian aktiivista työstämistä eli tulkitsemista, erittelemistä ja arviointia. Kuuleminen ei vielä takaa kuuntelemista.

Lauseenvastike

Lauseenvastikkeella tarkoitetaan erilaisia rakenteita, joilla korvataan sivulause. Lauseenvastike voi korvata

  • kun-lauseen (esimerkiksi Esiteltyäni keskeiset lähtökohdat siirryn analysoimaan aineistoani tarkemmin.)
  • jotta-lauseen (esimerkiksi Voidakseni käsitellä aineistoa olen siirtänyt sen digitaaliseen muotoon.)
  • että-lauseen (esimerkiksi Heikkinen osoittaa tuntevansa alan.).

Lauseenvastikkeet tiivistävät tekstiä, mutta tiuhaan käytettyinä ne voivat tehdä siitä vaikeaselkoisen.

Kaikkia sivulauseita ei voi korvata lauseenvastikkeella (mm. koska-lausetta). Lauseenvastikerakenteen jälkeen ei tavallisesti tule pilkkua.

Lisää lauseenvastikkeista.

Maneeri

Kaavamainen tai toistuva tapa viestiä tai esittää jokin asia.

Merkityksen antaminen

Yhteisten jaettujen merkitysten luomista vuorovaikutuksessa jossakin viestintäsuhteessa tai ryhmässä.

Metateksti

Metatekstillä tarkoitetaan tekstiä tekstistä. Sen avulla kirjoittaja voi osoittaa lukijalle, missä kohtaa tekstiä ollaan ja mitä tulee seuraavaksi.

Muotoutumisvaihe

Ryhmän kehityksen ensimmäinen vaihe, jonka aikana ryhmän jäsenet tutustuvat toisiinsa ja suuntautuvat kohti yhteistä tehtävää.

Murre

Jonkin maantieteellisen alueen tyypillinen puhetapa.

Nonverbaalinen viestintä/merkkijärjestelmä

Sanaton viestintä/merkkijärjestelmä. Sanatonta viestintää on kaikki se viestintä, mikä välittyy muun kuin sanojen välityksellä, esim. eleet ja ilmeet sekä äänenkäyttöön ja puhetapaan liittyvät piirteet. Vastakohta: verbaalinen viestintä/merkkijärjestelmä.

Normi

Rymän vuorovaikutusta ohjaava sääntö, joka voi olla ryhmän jäsenten keskuudessa tiedostettu tai tiedostamaton.

Normiutumisen vaihe

Ryhmän kehityksen kolmas vaihe, jonka aikana ryhmään alkaa muodostua käyttäytymistä ohjaavia normeja ja rakenteita.

Organisaatioviestintä

Suurehkossa jonkin tavoitteen aikaansaamiseksi järjestäytyneessä joukossa tapahtuvaa viestintää. Joukon toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja järjestäytynyttä. Organisaatio voi sisältää useita ryhmiä.

Paralingvistiikka

Puheen nonverbaaliset ominaisuudet, kuten esimerkiksi puhenopeus, äänenlaatu, tauotus, sävelkulku, sujuvuus ja äännähdykset.

Partikkelit

Taipumattomia pikkusanoja, jotka eivät voi saada omia määritteitä. Partikkeleita ovat muiden muassa konjunktiot (esimerkiksi että, koska, mutta).

Podcast

Podcasting tarkoittaa tilauspohjaista äänitiedostojen julkaisua verkossa. Podcastin pitäjä julkaisee RSS- tai Atom-syötettä, jossa on tiedot julkaistuista äänitiedostoista.

Predikaatti

Lauseessa persoonamuodossa ja passiivissa (esimerkiksi minä soitan, sinä soitat, soitetaan) taipuva verbi.

Primaariryhmä

Ryhmä, jonka olemassaolon ensisijaisena tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja läheisyyden tarvetta. Vastakohta: sekundaariryhmä.

Proksemiikka

Tilankäyttö, yksi nonverbaalisen viestinnän osa-alueista. Proksemiikkaa on esim. se, millaisen etäisyyden päässä puhuja on puhekumppanistaan.

Pronominit

Sijamuodoissa taipuvia sanoja (esimerkiksi minä, sinä, tämä, tuo, kuka, joka, mikä), jotka viittaavat yleensä kielenkäyttökontekstissa läsnä oleviin ihmisiin tai asioihin.

Puhekieli

Puhetilanteessa syntyvä kieli.

Puheviestintä

Ihmisten välistä vuorovaikutusta tutkiva tieteenala.

Puheviestintäkompetenssi

Puheviestintätaitojen hallintaa. Motivoitunutta, tavoitteellista ja kulloiseenkin viestintätilanteeseen nähden tarkoituksenmukaista viestintäkäyttäytymistä. Usein myös “kommunikatiivinen kompetenssi”.

Puheviestintätaito

Käyttäytymisestä havaittavissa oleva tai pääteltävissä oleva viestintätaito.

RSS-syöte

RSS (Really Simple Syndication) on joukko verkkosyötemuotoja, joita käytetään usein päivittyvän digitaalisen sisällön julkaisemiseen. Tällaista sisältöä ovat esimerkiksi blogit, uutiset ja podcastit. RSS-syötteen voi tilata lukijaohjelmaan, jonka kautta voi seurata julkaisun päivittymistä reaaliajassa.

Ryhmäajattelu (groupthink)

Ilmiö, jossa ryhmän jäsenet pysyttelevät yksimielisinä, jotta ryhmän ilmapiiri säilyisi hyvänä. On usein seurausta liiallisesta koheesiosta ja johtaa helposti kehnoihin päätöksiin kriittisen ajattelun puuttuessa.

Ryhmäpolarisaatio

Ilmiö, jossa ryhmän jäsenet päätyvät yhdessä tekemään riskialttiimpia tai varovaisempia päätöksiä verrattuna päätöksiin, joita jäsenet olisivat yksilöinä olleet valmiita tekemään.

Ryhmäytyminen

Ryhmän yhtenäistymisprosessi, jossa ryhmän normit, roolit ja rakenteet muotoutuvat jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa.

Sekundaariryhmä

Tehtäväsuuntautunut ryhmä, joka on muodostettu tietyn tehtävän suorittamiseksi tai tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Vastakohta: primaariryhmä.

Selain

Ohjelmisto, jonka avulla käyttäjä voi katsoa www-sivuja käyttämällään tietokoneella. Joitakin selainohjelmia: Internet Explorer, Firefox, Safari, Chrome, Opera.

Slangi

Esim. iän tai ammatin vaikutuksesta muotoutunut puhekieli.

Subjekti

Subjekti on yleensä lauseen tekijä, jonka kanssa samassa luvussa ja persoonassa predikaatti taipuu.

Suostutteleminen

Tietoinen ja tavoitteellinen vaikuttamisyritys, viestintäkäyttäytymistä, jossa pyritään muuttamaan toisen osapuolen suhtautumistapaa johonkin asiaan

Tehtävän suorittamisen vaihe

Ryhmän kehityksen neljäs vaihe, jossa ryhmä suuntautuu yhteisen tehtävän tekemiseen.

Teknologiavälitteinen vuorovaikutus

Kahden tai useamman ihmisen välinen vuorovaikutus, jossa hyödynnetään viestintäteknologiaa.

Tekstin kokonaisrakenne

Teksti jaksottuu luvuiksi ja kappaleiksi. Kokonaisrakenne on näiden osien yhteispeli, josta tekstin juoni syntyy.

Välimerkit

Välimerkit ovat sanoja, lauseenosia ja lauseita erottavia merkkejä. Niitä ovat pilkku, piste, huutomerkki, kysymysmerkki, kaksoispiste, puolipiste ja ajatusviiva. Sopiva välimerkki valitaan sen mukaan, millaisesta lauseesta tai lauseenosasta on kyse. Välimerkkien käytöstä on suomen kielessä sopimuksia (mm. pilkkusäännöt), joita on syytä noudattaa.

Verbaalinen viestintä/merkkijärjestelmä

Sanallinen viestintä/merkkijärjestelmä. Vastakohta: nonverbaalinen viestintä/merkkijärjestelmä.

Viestijäkuva (usein myös ’kommunikoijakuva’)

Puhujan oma käsitys itsestään viestijänä. Usein termillä viitataan myös siihen kuvaan, jonka kanssaviestijät muodostavat henkilöstä tämän viestintätyylin perusteella.

Viestintäarkuus

Suhteellisen pysyvä viestintätilanteisiin liittyvä kielteinen ja tunneperäinen suhtautumistapa, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutuskäyttäytymistä.

Viestintäarkuus

Kielteistä, suhteellisen pysyvää puhumistapahtumiin liittyvää tunneperäistä suhtautumista, joka voi rajoittaa tai estää vuorovaikutuskäyttäytymistä. Vastakohta: viestintämyönteisyys.

Viittaussuhde

Kirjoittamisenopetuksen yhteydessä viittaussuhteella tarkoitetaan yleensä pronominien viittaussuhdetta. Pronominin on viitattava siihen sanaan, johon oli tarkoituskin viitata, jotta lukija ymmärtää viittaussuhteen oikein. Esimerkiksi Käytössäni on aineisto, jonka olen koonnut keväällä 2003. Se käsittää yhteensä 40 haastattelua.

Vireytyminen

Elimistön aktivaatiotason nousu esiintymis- tai muussa puhetilanteessa.

Virtuaalinen oppimisympäristö tai -alusta

Internetteknologiaan perustuva, usein tietylle käyttäjäryhmälle rajattu työskentely-ympäristö, jossa on käytössä erilaisia oppimista tukevia palveluita, sivustoja ja ohjelmia. Esimerkkejä oppimisympäristöistä: Moodle, Blackboard, Optima yms.

Wiki

Muokattavissa oleva julkinen www-sivu tai -sivusto, johon kuka tahansa voi tuottaa materiaalia millä tahansa tavallisella www-selaimella. Yhteisöillä ja organisaatioilla voi olla käytössä wiki-palveluita, jotka ovat vain tietyn ryhmän käytössä, usein osana jotain muuta palvelua, kuten intranettia, virtuaalista oppimisympäristöä tms.

Yleiskieli

Suositusten mukainen kieli.